Ruokatiedon tietohaarukka 2018 kertoo tilastokeskuksen tuloksien varjossa, että Suomessa on seitsemänkymmentä seitsemän prosenttia suomalaisista kotitalouksista yhden ja kahden hengen talouksia.

Eniten ulkona ravintoloissa syövätkin juurikin yhden hengen taloudet tai lapsettomat pariskunnat, joiden ikähaarukka on kahdenkymmen vuoden ja kolmenkymmenen vuoden välissä. Näin kertoo lautasta laajemmalle- julkaisu 2014. Ajallisesti suomalainen tykkää syödä viikonloppuisin ulkona. Lauantaisin tapahtuvaa vapaa-ajan ruokailua harrastetaan keskipäivällä sekä ilta kuuden aikoihin sekä ilta kahdeksan aikoina (Ajan käyttötutkimus 2010). MaRa:n 2016 tekemä trenditutkimus antaa selvää faktaa siitä, että jopa 77 prosenttia suomalaisista syö säännöllisesti ulkona. Illallisen osuuden kasvu näkyy ruokailupaikan valintaperusteissa: ravintolan sijainnin merkitys laskee, kun taas laatuun, palveluun, imagoon ja esimerkiksi jonkin tietyn ruokalajin saantiin liittyvien tekijöiden merkitys nousee. Laskussa ovat työaikainen ruokailu, lounas, opiskelija ja henkilöstö ruokailu sekä kokoliha, että maito. Nousussa ovat vapaa-ajan syöminen, laatu ja olut.

Kuka on potentiaalisinta asiakaskuntaa nykyajan illallisravintolalle?

Voidaan siis summata yhteen se, että kaikkein potentiaalisin illallisravintolan asiakaskunta liikkuu viikonloppuisin, varsinkin lauantaisin ja syö illallista kuuden ja kahden aikaan. Potentiaalinen asiakas on kaksi tai kolmekymppinen, mutta tuon tilastotiedon ollessa jo neljä vuotta vanha voidaan olettaa, että potentiaalisin asiakasryhmä on siis noin 24-34 vuotiaita. Tilastojen yhtenäistämisen vuoksi summataan ikäryhmä 25-vuotiaista 34-vuotiaiksi. Asiakas on usein yksin asuva tai parisuhteessa oleva perheetön nuori, joka arvostaa laadukasta ruokaa ja olutta. Lihan sekä maidon lasku kertoo myös ruokatrendin muuttumisesta, jolloin vegaaninen ja kasvisruoka nousevat suurempaan rooliin kuin ennen. Sijainnin merkityksen lasku kertoo siitä, että ravintolan imago merkitsee sijaintia enemmän.  Kun katsotaan suoraan Tampereen tilannetta tilastollisessa mielessä, voidaan laskea potentiaalisimman asiakaskunnan määrä suoraan väestön mukaisesti. Tilastokeskuksen väestörakennetutkimuksen mukaan Tampereella, joka on yksi suurimmista kaupungeista Suomessa, asuu kaksikymmentä kaksi tuhatta 25-34-vuotiasta miestä ja yli kaksikymmentä tuhatta saman ikäistä naista. Se tekee yhteensä 44 tuhatta potentiaalisen ikäistä asiakasta ravintoloille. Näistä 77 prosenttia ovat yksin tai kaksin asuvia, joka tekee 33 880 asukasta ja heistä tilastollisesti ulkona säännöllisesti syö 77 prosenttia eli hieman yli 26 tuhatta henkilöä. Tämä asiakaskunta syödessään kerran viikkoon ravintolassa se tarkoittaa noin kolmen sadan ravintolan kaupungissa sitä, että kaupungissa on kuukaudessa sata tuhatta illallisvierasta. Satatuhatta potentiaalisinta asiakas etsii paikkaa missä syödä laadukkaasti.

Miten paljon potentiaalinen asiakaskunta käyttää Sosiaalista Mediaa?

2018 päivittäin Facebookia käytti 2.2 miljoonaa Suomalaista, Instagramia miljoona Suomalaista ja YouTube videopalvelua 1,2 miljoonaa suomalaista. Snapchatia käytti puoli miljoonaa suomalaista. 13 prosenttia kaikista 25-34 vuotiaista käytti Snapchatia päivittäin. 59 prosenttia samasta ikäluokasta käyttää Facebookia päivittäin, Instagramia 33 prosenttia ja YouTubea 36 prosenttia. Tilastot kertoo DNA Digitaalisen elämäntavan tutkimus 2018. Sadan tuhannen hengen potentiaalisimman ikäluokan ja ryhmittymän henkilöistä suurin osa siis käyttää päivittäisessä toiminnassaan Sosiaalista Mediaa. Meillä on Tampereella jo pelkästään Facebookissa 59 tuhatta ihmistä päivittäin, joille voimme olla valmiita markkinoimaan ravintola ja illallistoimintaa. Instagramissa voimme tavoittaa yli kolme kymmentä tuhatta potentiaalisinta asiakastamme. Sosiaalisen Median markkinointi täsmennettynä perheettömille 25-34-vuotiaille nuorille Tamperelaisille on siis lukujen ja tilastojen valossa erittäin kannattava markkinointiväylä, jos pyritään saamaan illallisasiakkaista lauantaina paikalliseen ravintolaan syömään. Sosiaalisen Median mainonnan purevuus onkin toinen tilastollisessa valossa tarkasteltava fakta, jossa kannattaa keskittyä siihen, minkälainen ja mihin aikaan tehty markkinointi tehoaa parhaiten. Tosi asia on kuitenkin se, että potentiaalisimmat asiakkaat ovat kysyttyä tavaraa ravintolabisneksessä.