Kansainvälinen markkinointi

Kun yrityksen toimintaa aletaan viemään kansainvälisille markkinoille, se ei ole välttämättä mikään helppo asia. Mutta se ei ole myöskään mahdoton asia; monta näkökohtaa pitää vain ottaa huomioon. Mitä kansainvälisessä toimintaympäristössä sitten pitää ottaa huomioon, ja mitä sudenkuoppia tästä löytyy? Lähdetäänpä tarkastelemaan asiaa.

Kansainvälisen toiminnan aloittaminen ei käy käden käänteessä, vaan se vaatii hyvinkin tarkkaa suunnittelua, johon taas pitää varata aikaa. Varsinkin pienten ja keskisuurten yritysten kannattaa miettiä tätä tarkoin. Toimintatavat, arvot, kysyntä, kulttuuri; nämä voivat olla erilaisia eri toimintakentillä. Onnistumisen edellytyksiä ovatkin kohdealueen tuntemus ja selkeät suunnitelmat. Jos lähdetään ihan siitä minkälaisia ehtoja vientimarkkinoilla, voidaan tuotteelle tai palvelulle asettaa, on se jo oma juttunsa. Esimerkiksi turvallisuusvaatimukset, pakkausmerkinnät tai standardit voivat olla täysin erilaisia kuin kotimarkkinoilla, ja tuotteen käyttöohjekin voidaan joutua tekemään monella eri kielellä ja sopivaksi eri kulttuureille.

Oma lukunsa ovat erilaiset määräykset ja viranomaisvaatimukset, jotka voivat asettaa omat hankaluutensa tavaroiden ja palveluiden kaupalle. Tullauksessa rajalla voidaan vaatia erityisasiakirjoja tai jonkinlaisia maksuja. Eri maissa voi olla toisistaan poikkeavat standardit tai testaus- ja sertifiointivaatimukset, puhumattakaan kielloista tai kiintiöistä. Kaikki nämä määräykset voivat olla varsinainen viidakko, josta voi olla vaikea ottaa selvää. Kansainvälisessä kaupassa voi todellakin olla enemmän riskejä kuin kotimaankaupassa. Yrityksen rahoitustarve voi muuttua olennaisesti, ja vienti voikin sitoa rahaa enemmän kuin alussa oli tarkoitus. Kaupan ehtoja kannattaa miettiä tarkoin. Kauppasopimusten tarkoitus on välttää erilaisia tulkintaongelmia laadussa, hinnoittelussa tai toimitusajoissa ja -määrissä. Myöskin kohdemarkkinan arvonlisäverolainsäädäntö on tutustumisen arvoinen, sillä erilaiset tavara- ja palvelukauppaan sovellettavat arvonlisäveron periaatteet vaihtelevat eri maiden kesken. Vasta kun kaikki velvoitteet on suoritettu, on tapahtumat suurin piirtein maalissa. Toki myöskin toimituksen jälkiseurantaan pitää varata aikaa. Erityisesti hinnoittelu on jälkikäteen hyvin tärkeä seurattava asia.

Mitä sudenkuoppia voi löytyä?

Tukholma

Kansainvälisyyttä hieman Suomessa jopa pelätään ja uskotaan ettei kansainvälistä viestintää voi tehdä. Tämä ei pidä paikkaansa, mutta on joitakin asioita mitä kannattaa varoa. Ensinnäkin ei kannata kokemattomana lähteä heti hakemaan kumppania niin sanotuista hienoista viestintämaista, kuten ajatellaan vaikkapa Britannian tai Ruotsin olevan. Jos jättää kansainvälisen viestinnän jollekin lontoolaiselle tai tukholmalaiselle hubitoiminnolle, jää sitoutuneisuus varsin huonoksi. Silloin toimistokumppani ei tunne riittävästi yritystä ja sen kotimaata, ja syntyy henkinen kuilu. Kannattaa luottaa suomalaiseen osaamiseen. Toinen kartettava asia on sitoutumisen puute, koska luottamus on yleensä kansainvälisen viestinnän perusta. Jos yritysjohto ei keskity kunnolla viestintään, vaan unohtaa johdonmukaisen ja tarkan toimintamallin, ei näkyviä tuloksia voi syntyä. Tietenkin toimintamalli kaipaa silloin tällöin pientä hienosäätöä, mutta isojen linjojen tulisi olla pysyviä, koska silloin konsepti on vietävissä jokaiseen toimintamaahan. Ei kannata myöskään rynnätä viestinnässä ja toiminnassa suinpäin eteenpäin alkuvaiheessa, vaan siinä tarvitaan kestävyyttä ja polttopisteen ja päämäärän säilyttämistä kirkkaana mielessä. Kansainvälistymisprosessi vie paljon aikaa – eihän myynnin kehittäminen kotimaassakaan ole välttämättä nopeaa ja helppoa. Siksi vahva sitoutuminen on kaiken a ja o.

Yksi sudenkuoppa voi olla se, ettei ajatella kohdemarkkinan olevan erilainen kuin kotimaassa, eikä markkinoita ja uutta bisneskulttuuria siksi tutkita tarpeeksi eikä oteta huomioon esimerkiksi mahdollisia kilpailevia toimijoita. Joskus liiketoimintakulttuuri voi vaihdella paljonkin, vaikka kohdemarkkina olisi maantieteellisesti lähellä. Yleensä silloin saatetaan myös aliarvioida kansainvälistymiseen liittyvä kustannukset, ja budjetointi on pielessä. Jos laskuista unohdetaan vaikkapa matkakulut, mainosmateriaalien tuottaminen ja kääntäminen eri kielelle, tai palkkakulujen lisääntyminen, voi yllätys olla suuri, kun kulut kasvavat huomattavasti alun perin suunnitellusta. Uusi markkina ja uudet toimintakulttuurit voivat vaatia toimintojen räätälöimistä hyvinkin paljon, ja joustavuus ja valmiudet muuttaa omaa toimintaansa ovat avainsanoja tässä asiassa.

Mutta silloin kun yritysjohto on keskittynyt strategiaansa ja toimii systemaattisesti, on odotettavissa hyviä tuloksia. Kansainvälistä markkinointia ei pidä turhaan pelätä, vaan ottaa rohkeasti härkää sarvista ja varata aikaa asioiden läpikäymiseen ja miettimiseen. Silloin voi edessä olla jälleen yksi suomalaisen yrityksen läpimurto maailmalla!

Related Post

Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää